perjantai 24. helmikuuta 2012

Purnaamista, ei heikkohermoisille!

Ajattelin hieman avata sitä, miten koko vaihtoprosessi sai alkunsa ja mitä kaikkea on pitänyt tehdä, että olen päässyt tähän tilanteeseen.

Rupesin miettimään koko vaihtoasiaa muistaakseni aika tarkalleen vuosi sitten. Koululle piti toimittaa vaihtoonhakemuslomake, jonka palautuspäivämäärä alkoi lähestyä. Havahduin sitten siihen, että nyt muuten pitäisi laittaa se lomake tai muuten jää vaihtoonlähteminen välistä. Täyttelin siis lomakkeen ja toimitin sen koululle.

Kaikessa simpelliydessään vaihtoonlähtemisen pitäisi sujua suht sutjakkaasti. Tässä yksinkertaistettu versio siitä, miten asiat olisivat voineet mennä, jos kaikki sujuu oletetusti:

a) Koululle alustava lomake, jossa ilmaistaan olevansa kiinnostunut lähtemään vaihtoon. Maan tai opiskelu/harjoittelupaikan ei tarvitse olla vielä varma vaan sitä voi tarvittaessa vaihtaa
b) Koululta tieto siitä, että voit lähteä vaihtoon
c) Hain vaihtoon erään järjestön kautta. Hakuaika oli syksyllä 2011
d) Järjestö tekee hakijoista esikarsinnan ja ilmoittaa, oletko päässyt siihen vaiheeseen, että he lähettävät hakemuksen opiskelu/harjoittelupaikkaan
d) Tieto opiskelu/harjoittelupaikasta, että sait paikan
e) Vaihtoon valmistavien tehtävien tekeminen (voi tehdä myös vaihdon aikana, kunhan tekee tarvittavat 7 tehtävää)
f) Käytännön järjestelyt (asunto, passi, viisumi, työlupa ym.)




Periaatteessa kaiken pitäisi mennä suht kivuttomasti, vaikka ainahan sitä jotain ongelmaa luultavasti ilmeneekin. Omalla kohdalla vaan tuntui, että ihan liian moni asia meni mutkan kautta. No, onpahan ainakin tehty töitä sen eteen, että pääsen lähtemään!


Tässä siis hieman pidempi versio siitä, miten asiat käytännössä menivät ja ylipäänsä avautumista asioiden hankaluudesta :D (jotain voi puuttua välistä, koska MUUTAMA paperi on tullut täytettyä ja asia on tullut hoidettua tässä vuoden aikana):


a) Koululle alustava vaihtoonhakulomake keväällä 2011
b) Syksyllä 2011 koululta tiedon nyhtäminen siitä, voinko lähteä vaihtoon, eli onko vaihtoon lähteminen hyväksytty koulun puolelta (ilmeisesti tieto oli mennyt eteenpäin, mutta itseltäni asia oli mennyt ohi)
c) Haku vaihtoon järjestön kautta. Hain alkuperin Australiaan kevääksi 2012. Järjestölle piti toimittaa englanninkielinen CV, todistus opinnoista, opintorekisteriote englanniksi (jonka väkersin sen itse kun en tajunnut, että sen saa tilattua opintotoimistosta suomeksi ja englanniksi), motivaatiokirje vaihtoon lähtemisestä sekä täyttää sähköinen hakulomake. Näissä meni yllättävän paljon aikaa ja kun palautuspäivämäärä puski päälle niin illat meni yrittäessä saada kaikkea kasaan ajoissa. Sain kuin sainkin kaikki paperit liikkeelle, tosin viimeisenä mahdollisena postituspäivänä, mutta kuitenkin. (pisteenä i:n päälle sähläystä todistuksesta, joka osoittaa harjoittelun olevan osa opintojani. Pyysin paperin, sain sen väärillä päivämäärärillä. Sain oikean version ja pari päivää sen jälkeen puhelun opintotoimistolta: "soittelin sinne Australiaan, mutta ei niillä ole mitään tietoa että sinä olet sinne menossa!". Niin no, ei ne kai sitä tiedä siellä kun olin vasta hakuvaiheessa, tieto ei oikein kulkenut koulun toimistojen välillä..)
d) Tiedon odottelua järjestöltä, että onko päässyt vaihtoon
e) Puhelu järjestöltä, että Australia ei muuten ota sitten kuin sairaanhoitajaopiskelijoita. Sain puhelun ollessani ystäväporukan kanssa Baltic Princessillä hieman heikossa hapessa edellisillan jäljiltä (huippu keikka takana, mutta ei-huippu-seuraava-päivä. Tytöt tietää, mutta siitä ei puhuta! :D) ja lähes kykenemättömänä tajuamaan, että nyt muuten kannattaisi kuunnella. Akkukin loppui kesken puhelun, mutta onneksi sitä riitti vielä lyhkäiseen  pikapuheluun. Puheluiden loputtua tajusin, että perhana, nyt hakupaperit lähtee muuten Kanadaan, vaikka en ollut edes varma haluanko lähteä sinne suunnalle. Miun ajatuksissa Australia kuulostaa kuitenkin hivenen hohdokkaammalta kuin Kanada...
f) Kaksi päivää siitä kun sain yllämainitun puhelun, soi puhelin taas. Tällä kertaa olin enemmän järjissäni, mutta järkytyin kun soittaja kertoi olevansa Kanadasta. Hetki meni sulatellessa tietoa siitä, että siellä oltaisiin halukkaita ottamaan ft-opiskelija kevääksi 2012. Eipä siinä paljoa tullut mietittyä (taaskaan) vaan lupauduin tulemaan. Ei ole kyllä kaduttanut!
g) Uuden passin hommaaminen
h) Sähköpostin lähettäminen Kanadaan tarkempien tietojen saamiseksi. Nooo-o, vastauksena saan tiedon, että kyseisessä paikassa ei ole tarjolla harjoittelua fysioterapiaopiskelijoille. Pikkasen meni pasmat sekaisin. Järjestö tarjoaa harjottelupaikkoja fysioterapiaopiskelijoille, mutta itse harjoittelupaikka sanoo, että ei heillä ole sellaista mahdollisuutta. Tästä seurauksena useiden, useiden sähköpostien lähettelyä järjestöön ja koululle, että mitäs ihmettä nyt.
i) Lyhennettynä kerrotaanko näin: sähköpostirumban pyöriessä useaan suuntaan, oli hieman vaikeuksia pärjätä, kun ei ollut nettiä käytössä viikkoon ja tarvitsin tiedot mahdollisimman nopeasti joka suunnasta. Syksyn harjoittelu oli myös juuri alkanut, eli stressiä oli silloin jo yksistään siitä ihan tarpeeksi. Päälle sitten vielä selvittelyä siitä, että onko mitään järjeä lähteä vaihtoon paikkaan, jossa ei ole edes fysioterapeuttia ohjaajaksi ja hyväksyykö koulu sellaisen harjoittelun osaksi opintoja. Kun asioita selviteltiin monelta suunnalta, niin loppujen lopuksi lähteminen jäi omaksi päätöksekseni. Lähteäkö vaihtoon paikkaan, jossa oma ammatillinen kehittyminen jää luultavasti vähäiseksi, mutta muuta elämänkokemusta tulee senkin edestä vai jäädäkö Suomeen suorittamaan harjoittelu? Ajattelin, että tällaisia mahdollisuuksia ei kävele eteen ihan joka päivä, joten annan palaa ja lähden!
j) Missasin yhden apurahan sillä välin kun selvittelin ylläolevia asioita (mitäpä sitä ylimääräisellä rahalla olisi tehnytkään..?)
k) Sitten alkoikin työlupahakemuspapereiden täyttäminen. Jotenkin tuntuu pää ihan sumuiselta kun miettiikin koko työlupa-asiaa. EHKÄ tekee mieli vain unohtaa se. Mutta siis, työlupaa varten piti täyttää itse työlupahakemuslomake ja järjestöä varten eräs toinen lomake, saada harjoittelupaikasta Kanadasta virallinen paikkatarjous, maksaa hakemuksen käsittelymaksu Ruotsissa sijaitsevaan Kanadan suurlähetystöön ja tilata rikosrekisteriote. Oli varmaan jotain muutakin, mutta ei muistu mieleen. Työlupaperit kummittelivat mielessä ihan jatkuvasti ja niiden täyttämisessä meni reilusti yli kuukausi. Monta asiaa piti selvittää, jotta pystyin täyttämään paperit (sähköpostia lensi suuntaan ja toiseen jatkuvasti, taas kerran) ja samaan aikaan oli menossa harjottelu, johon kuuluu tehtäviä, vapaastivalittava kurssi, johon kuuluu, yllätys, yllätys, tehtäviä ja taustalla paine opparista. Joskus harjoittelupäivän jälkeen oli vapaastivalittavan kurssin tunteja, eli olin harjoittelussa 8-15, pyörällä sotkeminen koululle ja papereiden tulostelua + luennoilla istuminen 16-18.15 + kotona työlupa-asioiden selvittely ja lomakkeiden täyttäminen. Lyhyesti sanottuna oli paska syksy.
l) Oli niin voittajafiilis kun sain työlupaperit lähetettyä! Onneksi alkuvuosi oli lukujärjestysten kannalta ihan inhimillinen, niin useamman kuukauden jatkunut stressi helpotti edes vähän. Oppari painoi edelleen päälle, mutta siitä ei hirveästi jaksanut enää ottaa stressiä :D
m) Sitten seurasi taas odottelua. Kuten jo aiemmassa postauksessa kirjoitin, niin Kanada vaatii lääkärintarkastuksen sinne suuntaavilta henkilöiltä, jotka tulevat työskentelemaan terveysalalla. Lääkärintarkatusta varten on mentävä Helsinkiin, sillä Suomessa on yksi (1!) lääkäri, joka voi tehdä tarkastuksen. Ennen kuin voi varata aikaa lääkäriin, piti odottaa yksi (1!) paperi Kanadan suurlähetystöstä, sillä lääkäri täyttää sen paperin tarkatuksen aikana. Kun sain sen paperin, soittelin siis lääkäriaikaa (tässäkin meni hetki, sillä lääkärille ei voi varata suoraan aikaa, vaan lääkärin sihteeri soittaa takaisin). Lääkäri työskentelee ymmärtääkseni vain yhden päivän viikossa, mutta onneksi sain vapaan ajan jo seuraavalle viikolle. Ruotsista tulleessa paperissa luki vielä, että tarkastukseen pitää toimittaa mieluiten kaikki lähiaikaiset tutkimukset ja selvitykset, jos sellaisia on. Eli eikun kaivamaan laatikoita ja terveystalolle 1,5 vuoden takaisia röntgenkuvia hakemaan. Menin Helsinkiin, kävin keuhkoröntgenissä ja labrassa ja lääkärin "haastattelussa". Lääkärintarkastukselle tuli hintaa 288,8€. Röntgenit ja labrat tietysti maksaa, mutta kyllähän se kirpas. Sitten seikkailin junien kanssa ja pääsin takaisin Joensuuhun. Ja nyt koko suku odottaa lähtöäni sillä, että saavat kuulla matkan aikana tapahtuvista seikkailuista ja sähläyksistä! Kiitos vaan kovasta luottamisesta :DD Niin ja eihän se lääkäri mitään niillä röntgenkuvilla tehnyt, riitti kun kertoi mitä niissä on.
n) Tällä hetkellä en voi taaskaan ku odottaa. Työlupahakemus on Lontoossa, käsittelyajasta ei mitään varmuutta. Noin neljässä viikossa sen pitäisi vähintään tulla ja hakemus on ollut siellä ehkä viikon verran. Jos ei ole ruuhkaa, niin työluvan pitäisi tulla tässä hiljalleen. Asiat alkaa jo järjestymään. Sitten kun saan tiedon työluvasta, alkaa papereiden palauttelu KELAAN ja matkavakuutuksen ym. hommaaminen. 




Vanha kuva jostain alaikäisyyden uumenista kertoo jotain koko syksyn/talven vallinneesta mielialasta:








Ei oo siis mitään riemustakiljumista ollut koko vaihtoonlähtöprosessi, mutta piru vie, suurimmaks osaks ennakkovalmisteluista on selvitty hengissä!!!






Tällä hetkellä keskityn kahden karvaturrin rapsutteluun, koska kohta ne ei ookaan enää herättämässä aamulla, mönkimässä mahan päällä, laittamassa mattoja rutulle, säikäyttämässä purisemalla yhtäkkiä pesukoneen rummussa tai kerjäämässä ruokaa.




                 Maailman valtias Veeti, joka odottaa arvoistaan palvelua.







   
   Mutta kamerannaru on niin kiinnostava, että pakko päästä itse kattomaan!





                       Joo se naru on kyllä mielenkiintoinen, uskotaan.







Kun kotona hyysää pari tämmöstä palleroa, jotka on eksperttejä rentoutumisessa, ei voi kun olla kateellinen. Onhan ne riiviöitä, mutta on ne välillä paikallaankin. Ja vaikka ne tekis mitä, niin miten tuollaselle söpölle voi muka olla vihainen???



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti